Please reload

Uusimmat

Sinäkin syöt kohta jauhomatoja – 5 väittämää hyönteisruoan tulevaisuudesta

 

Kirjoittaja on maailmanmatkaaja, kulinaristi ja espoolaisen startup-yrityksen EntoCuben toimitusjohtaja. EntoCuben tavoitteena on ratkaista hyönteistuotannon ja -käytön ongelmia sekä valtavirtaistaa hyönteiset kustannustehokkaaksi ratkaisuksi kuluttajille. Perttu kokkaa sirkkoja mieluiten aasialaiseen tapaan pyöräyttämällä ne pannulla ja tarjoilemalla marinoitujen kiinalaisten kurkkujen kera. Lisätwistiä hyönteiset saavat lakritsijauheella. Kursailemattomaan arkiherkutteluun puolestaan toimivat voissa paistetut sirkat ruisleivällä.

 



1. Hyönteisillä voidaan pelastaa maailma ja asuttaa avaruus

 

Tällä hetkellä kaikesta maailman viljelymaasta 70 prosenttia menee eläinten rehuntuotantoon ja ilmastopäästöistä 15-20 prosenttia tulee lihatuotannosta. Nämä ovat valtavia lukuja ja samaan aikaan yhdeksäsosa maapallon väestöstä näkee nälkää.

 

Muutoksia kestävyysongelmiin on haettava uusista, aikaisemmin hyödyntämättömistä ratkaisuista. Erittäin potentiaalinen vaihtoehto rakentaa kiertotaloutta on hyönteisravinto: niiden kasvatukseen ei kulu juurikaan vettä, ne viihtyvät ahtaissa tiloissa ja ravinnoksi ne kelpuuttavat lähes mitä hyvänsä. Itse asiassa hyönteiset ovat niin erinomaisia kasvatettavia, että niiden avulla voidaan myös ratkaista avaruusmatkailun ruoantuotannolliset ongelmat, kun kiertotalous pitää rakentaa paikallisesti.

 

2. Sirkka on uusi jokirapu

 

Toistaiseksi hyönteisiä on viljelty verrattain vähän. Thaimaasta vasta vuosikymmen sitten liikkeelle lähtenyt kasvatustoiminta on kyllä kasvanut nopeasti, mutta maailmalla tyypillisempää on edelleen kerätä hyönteiset luonnosta. Käsityön määrästä johtuen hinnat ovat korkeita, ja esimerkiksi Afrikassa muutaman desin annos vihreitä nsenene-hepokatteja saattaa maksaa viikon palkan. Ihmiset ovat kuitenkin valmiita maksamaan korkeitakin summia hyönteisistä, sillä niiden makua arvostetaan suuresti. Aasiassa, Afrikassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa – joissa hyöteisten syönnillä on pitkät juuret – hyönteisiä voitaisiinkin verrata meidän jokirapuun.

 

Hyönteisten premium product -maineesta länsimaissa puolestaan kertoo se, että kulutushistoriaa löytyy toistaiseksi hyvin marginaaliporukassa. Ilmiö on lähtenyt liikkeelle huippuravintoloista, joissa on nähty hyönteisten potentiaali raaka-aineena niiden mielenkiintoisten tekstuurien ja makujen ansiosta. Esimerkiksi tanskalainen, useaan otteeseen maailman parhaaksi ravintolaksi valittu Noma on tuonut hyönteiset lautasilleen. Ajan myötä kun hyönteistuotanto vakiintuu, hyönteisravinto tulee kuitenkin normalisoitumaan ja tullaan näkemään eri hintaluokkien ja käyttökohteiden hyönteisiä.

 

3. Suomalaiset ovat jo valmiita ottamaan hyönteiset lautaselle

 

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista 70 prosenttia on kiinnostunut hyönteisravinnosta ja puolet vastaajasta ilmaisi halua ja aikomusta ostaa hyönteistuotteita, kun niitä vihdoin saa ostaa kaupasta. Suomalaiset kuluttajat näyttäisivät siis olevan jonkinnäköisiä edelläkävijöitä ennakkoluulottomuudessa. Tuotteiden päätymistä kauppojen hyllyille kuitenkin hidastaa EU:n lainsäädäntö. Silti esimerkiksi Belgiassa, Hollannissa, Briteissä, Tanskassa ja pian myös Itävallassa hyönteisiä saa jo myydä elintarvikkeena. EU:n ulkopuolelta Sveitsi puolestaan laillistaa kolme hyönteislajia toukokuun alussa, ja paikallinen ruoanjakelujätti Coop valmistelee isoa liiketoimintaa hyönteistuotteiden saralla. Länsimaissa tuotteet painottuvat etenkin proteiinipatukoihin, mutta esimerkiksi Hollannissa myydään jo pidemmälle vietyjä elintarvikkeita, kuten hyönteisistä valmistettuja nugetteja.

 

Myös Suomessa jotkin elintarvikealan yritykset ovat alkaneet tekemään tuotekehitystä hyönteisten käyttöön liittyen ja isot jakelijat, kuten Kesko, ovat kiinnostuneita uudesta tuotekategoriasta. Intoilu ei ole ennenaikaista, sillä muutoksia EU:n lakiin on luvassa jo vuoden vaihteessa ja todennäköisesti vuoden 2018 lopulla alkavat markkinat aukeamaan yleisimpien kasvatushyönteisten, kuten kotisirkkojen ja jauhomatojen, osalta.

 

4. Seuraava proteiinipirtelö syntyy jauhomadoista

 

Muiden hyötyvaikutuksen ohella ei voida ylikorostaa hyönteisten terveellisyyttä. Hyönteisissä on erittäin korkea proteiinipitoisuus ja rasvat painottuvat todella voimakkaasti pehmeisiin, hyviin rasvoihin. Niistä löytyy omega-rasvahappoja, kalsiumia, rautaa ja vitamiineista etenkin B12-vitamiinia, joka on etenkin kasvissyöjille hankalasti saatavaa, koska kyseessä on eläinperäinen vitamiini.

 

Hyönteisiä voi myös prosessoida esimerkiksi tekemällä proteiini- ja hivenainepitoista hyönteisjauhetta. Esimerkiksi jauhomadot ovat tehokkaita kasvatettavia ja jauhettuna niitä voidaan käyttää erilaisissa elintarvikkeissa lisäravinteena. Hera- ja soijaproteiiniin verrattuna ne ovat maultaan parempaa, hyvin neutraalia ja korkealaatuista proteiinijauhetta. Sitä voidaan käyttää vaikkapa leivonnassa, jolloin tuotteeseen saadaan todella paljon ravintoarvoja muuttamatta makua, tekstuuria tai väriä.


5. Suomella on kaikki edellytykset viedä hyönteistuotanto maailmalle

 

Hyönteistalous on lähtenyt muutamassa vuodessa nopeaan kasvuun ja alalle on syntynyt jo kymmeniä yrityksiä, jotka viljelevät hyönteisiä tai valmistavat niistä erilaisia ruokatuotteita. Hyönteisillä tulee olemaan tilausta, ja edelläkävijänä on mahdollisuus rakentaa huomattavaa markkinaosuutta ja kestäviä brändejä. Siksi Suomessakin olisi syytä alkaa tarttua yhä rohkeammin hyönteisruoan mahdollisuuksiin.

 

Suomessa on kaikki, mitä tarvitaan uuden tuotekategorian maailmanvalloitukseen: hyvä kuluttajapohja ja maabrändi turvallisista tuotteista. Hyönteisravintoon, kuten mihin tahansa vieraaseen ruokaan, liittyy ennakkoluuloja ja neofobiaa, ja tällöin alkuperällä on väliä. Kun tuotteet on Suomesta, kuluttaja voi luottaa siihen, että ne on valmistettu laadukkaasti ja korkeilla standardeilla. Tämä on suomalaiselle elintarviketeollisuudelle hieno tilaisuus lähteä rakentamaan kansainvälistä menestystarinaa.

 

 

Food & Talk 2017

 

Keskustelu hyönteisravinnosta ja muista ajankohtaisista ruokateemoista jatkuu toukokuussa Food & Talk -seminaarissa, joka kokoaa saman pöydän ääreen poikkeuksellisen laajan ruokavaikuttajien verkoston. Karjalaisen lisäksi tapahtumassa kuullaan näkijöitä ja tekijöitä muun muassa tuotannosta ja teollisuudesta, tutkimuksesta ja kaupasta, kotimaisista huippukeittiöistä sekä markkinoinnista ja mediasta.
 

 

 

Please reload

Please reload

Arkisto

Food & Talk – Blogi

  • White Facebook Icon
  • White Twitter Icon
  • White Instagram Icon

© Food Camp Finland 2020
Rekisteriseloste